The Lean Concept in the Food Industry: A Case Study of Contract a Manufacturer

The paper discusses how the lean concept could be applied to a food-manufacturing company. The paper first presents the lean concept and value-stream mapping tools. The empirical section discusses how a case company, operating as a contract manufacturer in the food industry, has applied the lean production concept and tools. In the case study, three analysis tools are examined and the structures of demand chains of different customers are presented. The delivery times will decrease and more flexibility will be needed from the contract manufacturer. The case study shows that much movement is possible toward the lean supply chain and partnership-based cooperation. By implementing the lean concept, food companies can increase customer value through cost reduction or through provision of additional value-enhanced services.Agribusiness,

Maatilakytkentäisten yritysten kehityspolkuja

Maatilojen monialaistuminen on yksi tapa vastata maatalouden tulojen vähenemiseen ja rakennemuutokseen. Yli kolmasosa Suomen maatiloista harjoittaa myös muuta yritystoimintaa. Monialaisten maatilojen harjoittaman yritystoiminnan jatkuminen ja liiketoiminnan kasvattaminen ehkäisevät maatilojen toiminnan lopettamista ja maaseudun autioitumista. Maatilakytkentäisten yritysten kehittymisestä on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin kuvata maatilakytkentäisten yritysten kehittymistä sekä ymmärtää elinkaaren muodostumiseen johtaneita syitä. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaisia kehityspolkuja maatilakytkentäisillä yrityksillä on tunnistettavissa? Mitkä tekijät ovat aiheuttaneet kyseisen kehityspolun muodostumisen? Miten maatila on kehittynyt yritystoiminnan rinnalla? Tutkittava aihe on moni-ilmeinen, joten sitä lähestytään kvalitatiivisesti. Tutkimusmenetelmänä on case-tutkimus. Maatilakytkentäisiä yrityksiä on mukana kolmelta eri toimialalta: elintarvikkeiden jatkojalostus, matkailu ja koneurakointi. Yrityksiä on mukana kuusi kultakin kolmelta toimialalta eli yhteensä 18. Yrityksistä hankittiin tietoja ennalta lähetetyn taustatietolomakkeen, haastattelun ja muun saatavilla olleen materiaalin avulla. Yrityksen kehittymistä voidaan mitata monella tavalla. Tässä liikevaihdon kehittymisen avulla tarkastellaan, noudattaako yritysten elinkaari jotain kirjallisuudesta löydettyä mallia. Kehittymistä tarkastellaan myös kuvaamalla, miten toiminta on muuttunut vuosien aikana. Lisäksi analysoidaan, miten yritykset ovat suunnanneet kasvua vuosien aikana. Tutkimus antaa tietoa maatilakytkentäiset yrityksien kehittymisestä. Maatilojen muun yritystoiminnan kehityspolut seuraavat melko hyvin perinteistä elinkaarimallia (esim. Baliga ja Hunt 1988). Pitkään toimineiden maatilakytkentäisten yritysten kehityskaarissa ovat tunnistettavissa myös Kallion (2000) raportoimat mikroelinkaaret. Tutkimus vahvistaa näkökantaa, että muu yritystoiminta ei ole pelkkä siirtymävaihe maataloudesta yritystoimintaan, vaan niitä voidaan harjoittaa myös yhdessä. Tutkimus osoittaa, että muun yritystoiminnan toimialalla on merkitystä maatilan kehittymiseen. Urakoitsijoista valtaosa on lisännyt myös maataloutta, kun taas matkailuyrittäjät ovat supistaneet tai pitäneet maatilan toiminnot samoina. Elintarvikeyrityksissä maatalous on kehittynyt vaihtelevasti. Tutkimuksen avulla on tunnistettu eri toimialoille tyypillisiä kehityspolkuja ja tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet muun yritystoiminnan kehittymiseen

Maatilakytkentäisten yritysten toimintamalleja:laadullinen tutkimus resursseista, kehittymisestä ja ohjaustarpeista

Abstract Currently there is a significant change occurring in the area of Finnish agriculture. The amount of farms is decreasing while the average farm size is increasing. Farms have sought for additional income sources outside of agriculture. Already one third of Finnish farms take part in other business activities in addition to agriculture. The main objective of this doctoral thesis is to increase the understanding of the activities of farm related businesses and to find factors by which their development can be promoted. The subject is analysed from a business management point of view. The thesis covers strategies, business models, resource based theory, business development, factors affecting development, problems, and a need for external support. This study follows the hermeneutic approach. The subject under study is complex and diversified, thus, it is approached qualitatively. The farm related case firms (18 in all) represent food processing, tourism, and machine contracting. Farm related enterprises are a heterogeneous group. Some common features were, however, identified in the case firms. The research confirms earlier knowledge indicating that farm related firms have stronger skills in production than in marketing. There are no official strategy processes in use and the strategic planning and strategy implementation are closer to those of the entrepreneurial school. The resource analysis shows that the resources giving competitive advantage to firms with different business ideas vary even within the same business sector. The research confirms the viewpoint that additional business is not simply a transition stage from agriculture to other business activities, but both of them can be active in parallel. The research shows that there are differences between additional business sectors relating to how easy it is to run the business. Machine contracting seems to pose the least problems compared to the other sectors analysed in this study. The research shows that the entrepreneurs do not recognise the reasons behind the problems. The diversified business practises result in a feeling of being insufficient, especially when the farm takes a part of the resources. Farm related businesses should, even to a greater extent than other small firms, focus their business activities. This research lays a foundation for understanding the business models, resources, and development paths of the farm related businesses and gives recommendations for how to promote additional businesses on farms.Tiivistelmä Suomen maataloudessa on meneillään voimakas rakennemuutos. Maatilojen määrä vähenee ja tilojen keskikoko kasvaa. Tilat etsivät uusia toimeentulolähteitä maatalouden ulkopuolisista toiminnoista. Jo kolmannes Suomen maatiloista harjoittaa myös muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden lisäksi. Tämän väitöskirjan päätavoitteena on lisätä ymmärrystä maatilakytkentäisten yritysten toiminnasta ja kehittymisestä sekä löytää tekijöitä, joilla niiden kehittymistä voidaan edistää. Asiaa lähestytään liikkeenjohdon näkökulmasta, minkä sisällä tarkastellaan strategiaa, liiketoimintamalleja, resurssiperusteista teoriaa, muun yritystoiminnan kehittymistä, kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä, ongelmia sekä ulkopuolisen avun tarvetta. Tässä väitöskirjassa esitettävä tutkimus on lähtökohdiltaan hermeneuttista. Tutkittava aihe on moni-ilmeinen, joten sitä lähestytään kvalitatiivisesti. Tutkimus on pääosin deskriptiivistä, vaikka lopussa esitetään suosittelevia johtopäätöksiä. Aineistossa mukana olevat maatilakytkentäiset yritykset (yhteensä 18) edustavat elintarvikkeiden jatkojalostusta, matkailua ja koneurakointia. Maatilakytkentäisten yritysten joukko on heterogeeninen. Aineiston yrityksistä tunnistettiin kuitenkin joitain tyypillisiä piirteitä. Asiakaskunta on maantieteellisesti suppealla alueella ja strategiavalintana on erikoistuminen. Yritysten strategia ja toiminta ovat rönsyileviä. Tutkimus vahvistaa aikaisempaa tietoa siitä, että maatilakytkentäiset yritykset ovat enemmän tuotanto- kuin markkinointiosaajia. Yrityksissä ei ole käytössä virallisia strategiaprosesseja, vaan strategian suunnittelu ja toteutus ovat lähimpänä yrittäjyyskoulukuntaa. Tutkimus vahvistaa aikaisempaa tietoa siitä, että muun yritystoiminnan pääasiallisena tavoitteena on jatkuva ja vakaa tulovirta viljelijäperheelle. Resurssien tarkastelu osoittaa, että eri liikeidealla toimivilla yrityksillä kilpailuetua tuovat resurssit vaihtelevat myös toimialan sisällä. Tutkimus vahvistaa näkökantaa, että muu yritystoiminta ei ole pelkkä siirtymävaihe maataloudesta yritystoimintaan, vaan niitä voidaan harjoittaa myös yhdessä. Tutkimus osoittaa muun yritystoiminnan toimialan vaikuttavan toiminnan ongelmallisuuteen sekä maatilan kehittymiseen. Urakointi vaikuttaa ongelmattomimmalta muihin aineistossa mukana olleisiin aloihin verrattuna. Yrittäjät kokevat useimmiten ongelmalliseksi markkinoinnin, pääoman sitoutumisen ja ajan puutteen. Tutkimuksen mukaan yrittäjät eivät tunnista ongelmiensa syitä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että avuntarpeen taustalla on liikkeenjohdollisten työkalujen käytön puute ja toimintatapa. Toiminnan hajanaisuus johtaa riittämättömyyden tunteeseen, varsinkin kun maatila vie osan resursseista. Maatilakytkentäisten yritysten tulisikin jopa normaalia pienyritystä tarkemmin rajata toimintaansa. Tutkimus luo pohjaa maatilakytkentäisten yritysten toimintatavan, resurssien ja kehityspolkujen tuntemukselle sekä esittää suosituksia, millä tavoin maatilojen harjoittamaa muuta yritystoimintaa tulisi edistää

The Lean Concept in the Food Industry: A Case Study of Contract a Manufacturer

The paper discusses how the lean concept could be applied to a food-manufacturing company. The paper first presents the lean concept and value-stream mapping tools. The empirical section discusses how a case company, operating as a contract manufacturer in the food industry, has applied the lean production concept and tools. In the case study, three analysis tools are examined and the structures of demand chains of different customers are presented. The delivery times will decrease and more flexibility will be needed from the contract manufacturer. The case study shows that much movement is possible toward the lean supply chain and partnership-based cooperation. By implementing the lean concept, food companies can increase customer value through cost reduction or through provision of additional value-enhanced services